Omena

Tarhaomenapuu on maailman viljellyimpiä hedelmäpuita: noin puolet hedelmäpuiden tuottamista hedelmistä on omenoita. Omenapuiden viljeleminen aloitettiin Keski-Aasiassa. Omenalajikkeita on tuhansia, joskin vain osaa viljellään kaupallisesti. Omena on oikea terveyspommi, koska se sisältää B1-, B2-, B6-, C ja E-vitamiineja sekä kalsiumia, magnesiumia ja kaliumia. Syö omena kuorineen, koska se sisältää flavonoideja, jotka toimivat antioksidantteina ja saattavat ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja sekä tyypin 2 diabetesta. Omena sisältää kuitua, joka saa olon tuntemaan kylläiseltä ja tasoittaa verensokerin nousua aterian jälkeen. Kuitu auttaa myös pitämään kolesterolin kurissa

Päärynä
Päärynässä on A-, B-, C- ja E-vitamiineja, foolihappoa, kuitua, kaliumia ja mineraaleja. Hedelmä on antibakteerinen kofeiinihapon ja tanniinien vuoksi, ja siksi se suojaa kehoa infektioilta ja sairauksilta. Tutkimukset osoittavat, että päärynän syöminen päivässä vähentää aivohalvauksen mahdollisuutta jopa 50 prosentilla. Tutkimukset osoittavat myös sen, miten hedelmä auttaa eroon syöpää aiheuttavista kemikaaleista. Hedelmän sisältämä kalium taas ehkäisee korkeaa verenpainetta. Päärynä auttaa painonhallinnassa, koska se on vähäkalorinen. Siinä on myös paljon kuitua, joten se täyttää hyvin ja pitää kylläisenä pitkään. Muista syödä päärynä kuorineen, koska siinä on suurin osa sen kuidusta. Päärynä taistelee vapaita radikaaleja vastaan, jotka aiheuttavat vanhentumista: eli hedelmä pitää nuorekkaana.

Herne
Herne on vanhimpia ihmisen viljelemiä kasveja ja on lähtöisin Lähi-Idästä. Se kuuluu palkoviljoihin kuten pavutkin. Hernelajikkeita on pari sataa. Herneissä on paljon proteiinia ja B- ja C-vitamiineja. Kasvissyöjät saavat niistä elimistölle tärkeitä aminohappoja. Herneiden sisältämä polyfenoli auttaa ehkäisemään mahasyöpää. Herneet parantavat vastutuskykyä, koska niissä on paljon mineraaleja, kuten rautaa, kaliumia ja sinkkiä. Niissä on myös paljon K-vitamiinia, joka auttaa ehkäisemään Alzhaimerin tautia. Herneen sisältämät antioksidantit ovat hyödyllisiä iholle, koska ne vähentävät ikääntymisen merkkejä.

Banaani
Banaanin hedelmä on kasvitieteessä luokiteltu marjaksi. Banaanin viljely aloitettiin Papua-Uudessa-Guineassa, josta se tuli Afrikkaan. Eurooppaan banaani saapui vasta 1600-luvulla. Yleensä banaanit poimitaan raakoina, vihreinä. Vaikka kuori olisi täysin ruskea, banaani on yhä syötävä. Banaanissa on kuitua, kaliumia, mangaania ja C-vitamiinia. Koska hedelmässä on myös paljon B6-vitamiinia, se suojaa kakkostyypin diabetekselta, vahvistaa hermostoa ja auttaa valkosolujen tuotannossa. Banaani tekee hyvää sydämelle, koska siinä on paljon kaliumia. Kalium auttaa myös korkean verenpaineen alentamisessa. Hedelmän sisältämä rauta taas vähentää riskiä kärsiä anemiasta. Banaanin syöminen myös alentaa kolesterolitasoa ja vähentää aivoinfarktin riskiä.

Kiivi
Kiivi on lähtöisin Kiinasta, josta sen siemenet tuotiin Uuteen-Seelantiin vuonna 1906. Euroopassa hedelmää on saatu vasta 1970-luvulta lähtien. Koska kiivi on kotoisin Kiinasta, sitä kutsuttiin aluksi kiinankarviaiseksi. Vuonna 1959 hedelmä nimettiin Uuden-Seelannin kansallislinnun kiivin mukaan. Kiivissä on paljon C-vitamiinia: jo yksi hedelmä täyttää päivän C-vitamiini tarpeen. C-vitamiini on hyväksi vastustuskyvylle ja se pitää yleiskunnon hyvällä tasolla. Kiivi sisältää myös E-vitamiinia ja antioksidantteja, jotka hidastavat ikääntymistä. Siinä on paljon luteenia, joka auttaa näkökyvyn ylläpidossa. Hedelmässä on omega-3 rasvahappoja, jotka suojaavat sydän- ja verisuonisairauksilta. Kiivin sisältämät kalium ja magnesium taas auttavat säätelemään elimistön nestetasapainoa.

Viinirypäle
Viinirypäleitä syödään sellaisenaan, mutta niistä myös tehdään viiniä, rusinoita, mehua ja hilloa. Maailman viinirypäleistä käytetään noin puolet viinin valmistukseen ja kolmasosa syödään sellaisenaan. Viinirypäleissä on antioksidantteja, mm. pterostilbeenia joka tehoaa joihinkin syöpäsairauksiin ja alentaa kolesterolia. Hedelmän sisältämät antioksidantit eliminoivat lihaskipua ja auttavat lihaksia palautumaan urheilusuorituksen jälkeen. Antioksidantit ja rasvahapot myös auttavat ihoa näyttämään hehkeältä. Hieman raa`at rypäleet sisältävät happoa, joka poistaa tummentumia hampaista.

Appelsiini
Appelsiini kuuluu mm. mandariinin, satsuman ja klementiinin kanssa sitrushedelmiin. Appelsiini on lähtöisin Kiinasta ja on maailman viljellyin hedelmä. Se on syntynyt pomelon ja mandariinin risteytyessä. Hedelmän syöminen sellaisenaan pitää vitamiinipitoisuuden parhaimmillaan. Appelsiini sisältää melkein yhtä paljon kalsiumia ja kaliumia kuin C-vitamiiniakin. C-vitamiini auttaa flunssan torjumisessa sekä hampaiden, luiden, punasolujen ja kollageenin muodostuksessa. Se myös lisää raudan imeytymistä. Appelsiinin sisältämien C-vitamiinin, flavonoidien, kuidun ja beetakaroteenin ansiosta kolesterolitaso pysyy hyvänä. Hedelmässä on puhdistavia ominaisuuksia ja vähän hiilihydraatteja, siksi se auttaa painonpudotuksessa.

Luumu
Kiinalaiset ovat viljelleet luumua yli 4000 vuotta sitten. 1600-luvulla luumu tuli Suomeen. Hedelmä sisältää A- , C- sekä B2-vitamiineja. Luumussa on kaliumia, joka auttaa alentamaan verenpainetta. Hedelmän antosyaanit ja antioksidantit tehostavat aivotoimintaa ja hidastavat Alzheimerin taudin etenemistä. Antosyaani myös alentaa syöpäsairauksien riskiä. Luumu on lempeä verensokerille, koska siinä on vain vähän glukoosia. Hedelmässä on myös vähän kaloreita mutta paljon kuituja, joten se sopii hyvin painonhallintaan.

Aprikoosi
Aprikoosi on peräisin Kiinasta. Eurooppaan hedelmän toi Aleksanteri Suuri noin vuonna 300 eaa. Aprikoosin viljeleminen aloitettiin Pohjois-Euroopassa kuitenkin vasta 1500-luvulla. Aprikoosi sisältää A- , C- ja E-vitamiineja sekä kaliumia, natriumia ja kuituja. A-vitamiini parantaa näkökykyä. Hedelmässä on paljon beetakaroteenia, joka taistelee sydän- ja verisuonisairauksia vastaan. Aprikoosin vähäkalorisuus auttaa painonhallinnassa.